Harrastukset
Vapaa-ajalla
Olen aina ollut kädentaitoinen, piirtänyt, askarrellut, tehnyt puu,- nahka, -kangas ja paperitöitä ja käynyt niihin kurssejakin.
Aina kun vaan vapaa-aikaa jää, hipsin askarteluverstaaseeni jotain sahailemaan, maalailemaan tai muuten vain värkkäämään.
Vuosia olenkin tehnyt lähes kaikki joululahjat ja tuliaiset itse. Puisista sisustuskylteistä olisi enemmänkin kysyntää jos vain ehtisin tekemään niitä enempi. Mutta harrastukseksi se on jäänyt.
Teen kylttejä, koriste- ja sisustusesineitä, lahjatavaroita, ja jopa nukkekodin olen saanut aikaiseksi.
Parina jouluna olen käynyt myymässä tuotteitani joulumyyjäisissä tai markkinoilla, ja hyvin ovat kelvanneet.
Myös tilauksia olen vastaanottanut, esim. ulko-ovi kylteistä.
Oman maan hilloja
Samoin mopoista ja moottoripyöristä olen aina tykännyt ja niitä jollain lailla harrastanut.
Pitkäaikainen haave, Harley Davidson on kiillotuksen kohteena talvisin tallissa, mutta kovassa ajossa kesäisin, vaikka varsinaisia työmatkoja sillä on ehkä vähän huono lähteä ajamaan, kun on aina kiire ja custom-pyörä ei kiireiselle sovi! Samoin luentotarvikkeita ja kirjamyyntiä on vähän hankala viedä prätkän rissalla.
Vanhemmiten huomaan tulleeni myös mukavuudenhaluisemmaksi, että jos vettä sataa taivaan täydeltä, tai sitä on edes luvattu tulevan, lähden mieluummin autolla. Ennen vanhaan mikään maailman mahti ei olisi estänyt minua lähtemästä prätkällä, nyt siihen riittää pelkkä vesisade, kummallista tämä aikuistuminen… Mutta aina kun sää ja aikataulut sallivat, lähden kyllä Harrikallani pihasta niin että pakoputki rallattaa. Joskus kun Lassekin starttaa Intruderinsa, on tunnelma kuin "kauas pilvet karkaavat :)"
Ranteet suorina ilta-aurinkoa vasten, se se vasta on elämää!!!
Eläimiä on aina kuulunut perheeseeni. Minulla on ollut paljon kissoja koko elämäni aikana, muutama koirakin. Tällä hetkellä kotonani asuu (Lassen lisäksi), bokseri koira Pimu ja Elvis-käärme.
Pimun kanssa on kiva touhuta, leikkiä hakua, opettaa temppuja ja käydä lenkillä. Pimu on varsin fiksu ja energinen koira, niin kuin bokserit yleensä.
On kiva tulla reissulta kotiin, kun Pimu menee aivan onnesta sekaisin ja on mutkalla ilosta. Tuntuu että on odotettu ja kaivattu. Ja illalla sitten kun menemme nukkumaan, Pimu kömpii tuhisten meidän sänkyymme, sinne jalkopäähän kippuralle.
Liikuntaa saan tietysti myös Pimun kanssa, mutta käyn silloin tällöin jumpassa ja punttisalilla. Kesäisin myös jättitrampoliini on kovassa käytössä. Naapureilla on varmaan ihmettelemistä kun välillä ajamme mustissa nahkakamppeissa isoilla moottoripyörillä ja seuraavassa hetkessä ollaan hyppimässä ja kiljumassa trampoliinilla. Kaverit ja lapsivieraat kysyvätkin kesällä usein ensimmäisenä, voiko mennä hyppimään trampoliinilla. Ja ainahan sitä voi…
Kun eräs ystävä tuli ensimmäistä kertaa uudessa kodissamme käymään, hän ei meinannut uskaltaa ajaa pihaan, kun ajatteli, ettei tuo varmaankaan ole niiden talo, kun on keinut ja trampoliini pihalla. Kysyinkin häneltä pilke silmäkulmassa, että eikö aikuisella voi olla keinuja? Voihan sitä. Ja pitääkin olla. Kaikkea hauskaa ja erilaista tekemistä kuin työ pitää olla, että saa välillä ajatukset pois arjesta ja henkisen työn paineista.
Kyllä stressi trampoliinissa lähtee, testattu on!
|